Heippa pitkästä aikaa, ystävät, täällä ollaan taas. Äippä sai tänään kuulemma inspiksen ja nakerreltua meidän sivut lähes valmihiksi, joten täytyyhän tää blogikin ajan tasalle saattaa. Äipällä on ollu joku totaalinen ajan-/halun-/motivaationpuute toimia mun kirjurina, mutta nyt se aika, halu ja motivaatio on taas löytynyt. Jo oli aikakin.
Kapri, tuo siskokultani mun..Tai siskoriiviöni mun, kuinka vaan. Se on jo melkein 9 kk ikäinen ja kehtas mokoma ohittaa mut jo korkeudessa. Ei vielä paljon oo eroa, mutta aika isoks se meinaa kai ruveta. Ei muuten mitään väliä, kunhan muistaa silti, että mä oon se nokka. Kasvakoon sit kuinka isoks hyvänsä. Painoo sillä oli 2 kk takaperin kuulemma 43 kg, nyt ei tiietä, kun ei onneks oo ollu asiaa eläinlääkärille eikä sitä myöten vaa´alle. Mä oon 50 kg mukavassa kunnossa ja näytän kasvavassa talviturkissani aika muhkeelta. Äippä pesi mut männä viikolla ja yllättyi, kun karvan litistyttyä vedestä en enää näyttäny yhtään vinttikoiralta. Että on tässä munkin selkäni leveyttä saanu. Kesästä oon kuulemma saanu lihasmassaa aika tavalla.
Tässäpä me tänä aamuna, rinta rinnan siskoplikan kanssa
Eli onni on ollu meille myötäinen, terveitä ollaan oltu koko porukka. Vielä kun äipälle löytyis jotain töitä. Sitä se on tossa hikoillut, joskaan mä en ymmärrä, miks se asia on sille niin tärkee. Meistä on perinjuurin kivaa kun se on meidän kanssa kotona paljon. Mut jos se sille on tärkee juttu, niin kaippa mäkin uskollisena toverina toivon sitä äipälle.
Sanovat mua aikuiseksi..Niin, no täytyyhän täällä jonkun kakaroille mallia näyttää. Kakaroilla tarkoitan nyt tota riemumielistä sisartani ja sen uutta bestistä. Sen bestis on nimeltään Koda, 7 kk. (Mun bestis on kyllä silti vaan Ramos, Rampee ei voita kukaan).
Vähän huono kuva pojusta, mutta menköön nyt paremman puutteessa..
Tässä ne lapsukaiset kellii yhessä
Koda ei teknisesti kuulu meidän laumaan, mutta me ollaan nyt hilluttu paljon yhessä sen ja sen isännän kanssa. Hyviä tyyppejä ne on, mä tykkään. Kapri ja Koda vaan pistää välillä sellaset leikit pystyyn, että mun on pakko vähän puuttua. Ne murisee joskus siinä leikin lomassa niin kovin, että mun täytyy mennä seisoon niiden väliin ja kattoo, mikä on tilanne. Äipän mielestä mä oon sulonen höpsö, kun pidän niitä niin silmällä.
Mutta sieltäjostain Lahdesta tosiaan terkut. Poikettiin siellä jokunen päivä sitten taas niissä sellasissa näytelmissä, pentunäytelmät tais olla kyseessä kun niin nuorta sakkia oli. Mä olinkin sitten ainoo tästä meidän kolmikosta, joka osas olla. (mä olisin tykänny mennä kehäänkin, mut en kuulemma oikein enää mahtunu)
Tässä sievästi rivissä koko sakki, vasemmalta Koda, Kapri ja minä
Kapri on pari kertaa ollu mukana näissä jutuissa turistina ennen, ettei sitä niin ne ihmis- ja koiramassat kummastuttanu, mutta kehäkäytöksessä sillä oli kyllä toivomisen varaa. Äippä huomautti, että hyvähän mun on puhua, kun oon jo sevverran enemmän käyny. Mutta se alkumeininki sisäänmennessä oli melkonen. Kaprissa kun tota voimaa on kun pienessä pitäjässä, niin äipällä oli melkonen piteleminen kun neiti alkoi intoilla. Sanoi kätensä ehkä olevan kuolioitumisvaarassa kun hihna hirtti käsiparkaa ja iso tyttö heiluu sen päässä kun heinämies. Kuulemma Kapristakin tulee silti vielä hyvä esiintyjä kunhan se saa lisää reeniä. Kodallakin oli vähän sopeutumisvaikeuksia. Se tais olla eka kertaa niin sankassa joukossa, ja ilmaisi sen kyllä alkuun äänekkäästi, mutta onneks sentään loppua kohden vähemmän äänekkäästi. Summa summarum äippä oli sitä mieltä, että eka kerraks se meni ihan ok ja parempaa on luvassa kun saavat vaan harjotusta.
Kapria tuomaroitiin seuraavanlaisesti: (never mind the huppupää)
"Kookas sekä voimakas että tyylikäs pentu, jolla lupaava pää, mutta tällä hetkellä aavistuksen luiska otsapenger ja hieman koveruutta silmien alla. Kaunis karva, väri ja kauniit sivuliikkeet. Liikkeet takaa kohtalaiset, edestä pehmeät." PEK2, KP
Ja Kodaa näin:
"Jalompaa tyyppiä edustava kaunisilmeinen ja -värinen uros jolla oikeat mittasuhteet. Tällä hetkellä liikkeessä kovin ahtaat ja ulkokierteiset takaraajat ja kerivät etuliikkeet." PEK2, KP
Näistä on hyvä jatkaa harjoituksia. Molemmat arvostelut lämmitti kuulemma mieltä. Äipästä varsinkin toi Kodan arvostelun eka lause oli kovin kauniisti sanottu. Jalompaa tyyppiä. Koda onkin kyllä ihan erilainen kun esimerkiks mä ja Kapri. Se on sirompirakenteinen kaunis poika ja toosi punainen kuten kuvistakin välittyy. Ollaan kaikki aika uteliaita näkeen millanen heppu siitä oikein kasvaa..
Kommentit